Opiskelijayhteistyö

Miksi ja miten yritysten pitäisi hyödyntää opiskelijayhteistyötä?

Mitä opiskelijayhteistyö on?

Opiskelijayhteistyö tarkoittaa sitä, että yritys antaa opiskelijalle mahdollisuuden tehdä töitä yrityksessä tai antaa tälle toimeksiannon. Toisin sanoen hän tekee työharjoittelun yrityksessä tai kirjoittaa gradun tai opinnäytetyön yrityksen tilauksesta.

Miksi opiskelijayhteistyö kannattaa?

Opiskelijayhteistyötä käyttämällä yritys pääsee hyödyntämään alan uusimpia tutkimustuloksia, jotka harjoittelija tuo mukanaan. Näiden lisäksi harjoittelija tuo harjoittelupaikalleen uusia näkökulmia ja ideoita, jotka antavat yritykselle piristysruiskeen. Opiskelijan työharjoittelu on hyvä vaihtoehto, kun omasta organisaatiosta ei syystä tai toisesta löydy sopivasti aikaa tai tekijöitä tiettyyn työhön. Sama pätee kiireisiin ajankohtiin, kun tarvitaan kipeästi lisäresursseja. Molemmat osapuolet hyötyvät yhteistyöstä, sillä yritys saa “uutta verta”, opiskelija taas pääsee kokeilemaan, miltä hänen oppilaitoksessa teoriassa oppimansa asiat toimivat käytännön työelämässä sekä tietenkin työkokemusta. Joissakin tapauksissa on mahdollisuus pidempäänkin yhteistyöhön opiskelijan valmistuttua, mikäli yritys haluaa jatkaa ja antaa tälle töitä pidemmäksikin aikaa.

Opiskelijayhteistyö on suhteellisen halpaa. Joskus harjoittelu on jopa palkaton, vaikka työnantaja toisaalta maksaakin aina ainakin aiheutuneet kulut, kuten materiaalimaksut, postitukset sekä matkat.

Työharjoittelu sujuu mukavasti

Miten opiskelijayhteistyö toimii?

Harjoittelijalle voidaan antaa erilaisia tehtäviä, esimerkiksi verkkosivujen suunnittelu, tapahtuman järjestäminen, kääntäminen tai yrityksen toiminnan ympäristövaikutusten selvittäminen. Työharjoittelu tehdään yleensä opintojen loppuvaiheessa, joten harjoittelija voi ottaa samoja tehtäviä hoidettavakseen kuin valmistuttuaankin. Toisaalta ammattikorkeakoulussa tehdään toisinaan työharjoittelu myös opintojen alkupuolella, jolloin työtehtävien on luonnollisesti oltava sen mukaisia. Yleisesti ottaen harjoittelijan työtehtävien tulisi olla sellaisia, että hän pääsee hyödyntämään korkeakoulussa oppimaansa.

Ensiksi on mietittävä, mikä tarkoitus ja mitkä tavoitteet harjoittelulla tulisi olemaan. Sen jälkeen määritetään tulevan työharjoittelijan tehtävät sekä hänelle asetetut vaatimukset ja aloitetaan rekrytointi. Sopivan harjoittelijan löydyttyä tämän kanssa sovitaan palkasta tai palkkiosta.

Palkka riippuu mm. opintojen vaiheesta. Yliopistoharjoittelijalle maksetaan 70 – 90 % alan työehtosopimuksen mukaisesta palkasta, mutta vähintään Kelan työssäoloehdon täyttävän palkan. Ammattkorkeakouluopiskelijan työharjoitus on osa opintoja, joten työnantaja ja harjoittelija sopivat korvauksesta: joissain tapauksissa harjoitus on palkaton. Muista mahdollisista palkkioista on sovittava tapauskohtaisesti. Työharjoittelun olessa osa opintoja harjoittelija saa harjoittelusta mahdollisen palkan lisäksi opintopisteitä.

Työharjoittelijan kanssa tehdään aina kirjallinen sopimus, jonka osapuolet ovat työnantaja, harjoittelija sekä korkeakoulu. Mikäli työharjoittelu on palkallinen, tehdään erillinen määräaikainen työsopimus työnantajan ja opiskelijan välillä. Korkeakoulut ohjaavat sopimusasioissa.

Kenellä on vastuu?

Vaikka työharjoittelussa on kyseessä yhteistyöstä työnantajan ja opiskelijan välillä, myös korkeakoulu kantaa osan vastuusta. Erityisesti ammattikorkeakoulut ovat usein mukana harjoittelua järjestämässä, yliopistot taas yleensä vain, jos opiskelija saa oppilaitokseltaan taloudellista tukea.

Työssuojelusta voit lukea lisää alan sivuilta: http://ttk.fi/tyosuojeluvastuu

Aina yhteistyö ei mene putkeen

Miten työharjoittelijaa ohjataan?

Työpaikalla (sekä mahdollisesti korkeakoulussa) opiskelijalle nimetään ohjaaja, joka nimensä mukaan ohjeistaa ja neuvoo tätä. Luonnollisesti ohjaajan rooli muuttuu harjoittelun edetessä, tavoitteenahan on lisätä harjoittelijan itsenäisyyttä ja oma-aloitteisuutta. Työpaikan, työtehtävien sekä yrityksen tavoitteiden ja menetelmien tullessa tutuiksi harjoittelija oppii toimimaan itsenäisesti uudessa ympäristössään. Silti ohjauksella on merkittävä rooli opiskelijan eli mahdollisen uuden työntekijän urapolun löytymiselle ja ammatilliselle kehitykselle. Ohjaaja opastaa työharjoittelun alussa, harjoittelun lopulla taas on palautteen ja kannustuksen vuoro.

Pysyvätkö yrityksen luottamukselliset tiedot salassa?

Yrittäjää voi aluksi arveluttaa, kun organisaatioon tulee ulkopuolinen, joka ei tunnu olevan sidoksissa yritykseen. Harjoittelijan kanssa tehdään kuitenkin sopimus, johon voi sisällyttää myös kohdan salassapitovelvollisuudesta, tai tarvittaessa voidaan tehdä kokonaan erillinen salassapitosopimus.

Kummassakin tapauksessa opiskelija on velvollinen pitämään saamansa tiedot salassa niin harjoittelun aikana kuin sen jälkeenkin. Varsinkin aloilla, joissa opiskelijat ovat tekemisissä yksityisten ihmisten henkilökohtaisten tietojen kanssa tämä korostuu. Tällaisia ovat vaikkapa farmasia, jossa saatetaan käsitellä vaikka asiakkaan lääkitystä hiustenlähtöön, vammaispalveluissa toimivat henkilöt tai esimerkiksi työyhteisöjen kehitystä toteuttevat yritykset. Opinnäytetyötoimeksiantojen kohdalla on kuitenkin otettava huomioon, että opinnäytetyöt ovat lähtökohtaisesti julkisia asiakirjoja. Niistäkin voi kuitenkin jättää pois yrityksen luottamukselliset tiedot erikseen sovittaessa.