Työharjoittelu

Voiko joogasta olla hyötyä työhyvinvointiin?

Joogaa voi harjoittaa kuntoilumielessä, terapiana tai parantaakseen kehonsa tasapainoa ja liikkuvuutta. Joogasta on ollut apua lukemattomille ihmisille ympäri maailman. Erilaisten asentojen, meditaation ja hengitysharjoitusten kautta jooga auttaa keskittymään, parantaa stressinhallintaa, antaa kykyä käsitellä tunteita ja opettaa myös rentoutumaan sille varattuna aikana. Tällaiset taidot parantavat yksilön kompetenssia myös työelämässä.

Yhä useampi suomalainen tekee istumatyötä näyttöpäätteen ääressä. Jatkuva istuminen ja koneen näpyttely aiheuttaa niska- ja hartiavaivoja sekä selän alueen ongelmia. Työn vastapainoksi tulisi jaksaa urheilla ja liikkua vapaa-aikana, mutta ruuhkavuosien aikana siihen on harvoin aikaa – tai voimia. Työongelmat voivat painaa mielessä myös vapaa-aikana, sillä jatkuvista muutoksista aiheutuneet ja lisääntyneet paineet on vaikea jättää taakseen työpaikan oven sulkeuduttua. Kärsimme stressistä ja henkisestä pahoinvoinnista istumatyön aiheuttamien fyysisten ongelmien lisäksi, mikä näkyy työnantajalle heikentyneenä tuloksena ja sairaspoissaoloina.

Hyvinvointialan yrittäjät ja joogakoulut hereillä markkinassa

Moni hyvinvointialan yrittäjä on alkanut vastata näihin tämän päivän työelämän haasteisiin tarjoamalla palveluitaan suoraan yrityksille. Yritys ei tietenkään voi säädellä henkilökuntansa vapaa-ajan askareita, mutta yritys voi mahdollistaa henkistä ja fyysistä hyvinvointia kohentavan toiminnan työajalla. Jos työnantaja katsoo, ettei sillä ole varaa vapauttaa edes viittätoista minuuttia viikossa työntekijöidensä hyvinvoinnin parantamiseksi, se voi tarjota mahdollisuutta liikuntaan lounasajalla, kahvitauolla, tyky-päivinä tai työajan ulkopuolella. Liikuntasetelit ja työpaikan kuntosalin vapaa käyttö ovatkin jo tuttuja juttuja, mutta miltä kuulostaisi jooga-aamiainen joka perjantai ennen töitä, tai maanantai-illan meditaatio?

Meditaatio ja joogahetki kesken työpäivän

Jopa 10 – 15 minuutin harjoitus irrottaa hetkeksi arjesta, eli antaa perspektiiviä työhön ja sen haasteisiin. Erityisesti reklamaatioiden parissa työskentelevillä asiakaspalvelijoilla tällaiset tauot ovat toivottuja, sillä on raskasta kohdata ärsyyntynyt asiakas toisensa perästä. Venyttely ja lihaskuntoharjoitukset kuntouttavat ja ehkäisevät erilaisia vammoja ja kiputiloja. Jooga nostaa kuntoa, mutta myös kasvattaa kehotietoisuutta, jotta löytäisimme parempia työasentoja.

Jos mietit, miten tämä koko paletti voidaan järjestää työpaikalla, niin kannattaa aluksi katsoa joogaamiseen soveltuvat urheiluvaatteet. Kun vaatteet on sopivat ja joogamatto hankittu, niin ei kun matto kainalossa ja joogahousuissa esimiehen puheille ja selvittämään, miten toimistojooga onnistuisi.

Miten joogaa voisi harrastaa esimerkiksi toimistossa?

Viikon joogahetki voi olla kaikille yhteinen rutiini, esimerkiksi puoli tuntia joka keskiviikko. Toinen vaihtoehto on tarjota henkilökunnalle tila, jossa he voivat tehdä haluamansa joogaharjoituksen sille päälle sattuessaan. Ehkä jostain komerosta voisi tuunata minijoogastudion? Ainoa tarvittava väline on joogamatto, minkä saa noin kolmellakymmenellä eurolla, sekä pesuainesuihke sen puhdistamiseksi käytön jälkeen. Ohjattua joogaharjoittelua varten voi yritys ostaa lisenssin joltain online-joogaa tarjoavalta toimijalta. Tällaisia video-opetuksella toimivia pikkuisia joogastudioita on nykyään jopa lentokentillä!
On olemassa myös istumajoogaa.

Työnantaja voi hankkia tietokoneohjelman, mikä muistuttaa silloin tällöin työntekijää pitämään pienen tauon joko venytellen työpöydän ääressä tai istuen hetken silmät kiinni ja meditoiden. Helppoja liikkeitä, mihin ei tarvita muita työvälineitä kuin tuoli, ovat esimerkiksi eteentaivutus, mikä lisää verenkiertoa aivoissa ja rentouttaa hermostoa, tai selkäkipuja helpottavat, istuen tehtävät selänkierrot. Liikkeitä voi käydä aluksi ohjaamassa joogaopettaja, jotta kunkin yksilölliset tarpeet tulisivat huomioitua ja jokainen saisi harjoituksesta parasta apua itselleen. Esimerkiksi iskias tai raskaus asettaa rajoituksia joidenkin liikkeiden suorittamiselle.

Sihteerin töitä toimistossa

Työhyvinvointipäiville voi varata muutakin ohjelmaa kuin ryyppyristeilyn! Hyvinvointivalmentaja tai joogaohjaaja voi tulla vetämään jonkin dynaamisen joogaharjoituksen, minkä päätteeksi rentoudutaan tunnin yin-joogassa, eli tehden pitkäkestoisia ja nautinnollisia venytyksiä. Tämän jälkeen voidaankin nauttia kevyt ja terveellinen lounas esimerkiksi kuusenkerkkämehun kera. Yksi hyvä vaihtoehto on luontojooga.

Luontojooga on zen-kävellen tehty metsäretki, minkä aikana tehdään erilaisia keskittymisharjoituksia, joilla parannetaan luontoyhteyttä. Hidas ja kaikkia aisteja aktivoiva kävely on ihan uusi tapa havainnoida ympäristöä ja saada ajatukset pois huolista ja murheista. Luontojoogaan kuuluu myös helppoja, kaikille sopivia joogaharjoituksia, mitä varten ei tarvitse pakata mitään mukaan. Tällainen luonnon ja oman itsen kuuntelemiseen keskittyvä harjoitus on terveellistä itse kullekin, sillä se parantaa muistia ja keskittymiskykyä, lisää elinvoimaa ja antaa välineitä käsitellä stressiä.

Miksi ja miten yritysten pitäisi hyödyntää opiskelijayhteistyötä?

Mitä opiskelijayhteistyö on?

Opiskelijayhteistyö tarkoittaa sitä, että yritys antaa opiskelijalle mahdollisuuden tehdä töitä yrityksessä tai antaa tälle toimeksiannon. Toisin sanoen hän tekee työharjoittelun yrityksessä tai kirjoittaa gradun tai opinnäytetyön yrityksen tilauksesta.

Miksi opiskelijayhteistyö kannattaa?

Opiskelijayhteistyötä käyttämällä yritys pääsee hyödyntämään alan uusimpia tutkimustuloksia, jotka harjoittelija tuo mukanaan. Näiden lisäksi harjoittelija tuo harjoittelupaikalleen uusia näkökulmia ja ideoita, jotka antavat yritykselle piristysruiskeen. Opiskelijan työharjoittelu on hyvä vaihtoehto, kun omasta organisaatiosta ei syystä tai toisesta löydy sopivasti aikaa tai tekijöitä tiettyyn työhön. Sama pätee kiireisiin ajankohtiin, kun tarvitaan kipeästi lisäresursseja. Molemmat osapuolet hyötyvät yhteistyöstä, sillä yritys saa “uutta verta”, opiskelija taas pääsee kokeilemaan, miltä hänen oppilaitoksessa teoriassa oppimansa asiat toimivat käytännön työelämässä sekä tietenkin työkokemusta. Joissakin tapauksissa on mahdollisuus pidempäänkin yhteistyöhön opiskelijan valmistuttua, mikäli yritys haluaa jatkaa ja antaa tälle töitä pidemmäksikin aikaa.

Opiskelijayhteistyö on suhteellisen halpaa. Joskus harjoittelu on jopa palkaton, vaikka työnantaja toisaalta maksaakin aina ainakin aiheutuneet kulut, kuten materiaalimaksut, postitukset sekä matkat.

Työharjoittelu sujuu mukavasti

Miten opiskelijayhteistyö toimii?

Harjoittelijalle voidaan antaa erilaisia tehtäviä, esimerkiksi verkkosivujen suunnittelu, tapahtuman järjestäminen, kääntäminen tai yrityksen toiminnan ympäristövaikutusten selvittäminen. Työharjoittelu tehdään yleensä opintojen loppuvaiheessa, joten harjoittelija voi ottaa samoja tehtäviä hoidettavakseen kuin valmistuttuaankin. Toisaalta ammattikorkeakoulussa tehdään toisinaan työharjoittelu myös opintojen alkupuolella, jolloin työtehtävien on luonnollisesti oltava sen mukaisia. Yleisesti ottaen harjoittelijan työtehtävien tulisi olla sellaisia, että hän pääsee hyödyntämään korkeakoulussa oppimaansa.

Ensiksi on mietittävä, mikä tarkoitus ja mitkä tavoitteet harjoittelulla tulisi olemaan. Sen jälkeen määritetään tulevan työharjoittelijan tehtävät sekä hänelle asetetut vaatimukset ja aloitetaan rekrytointi. Sopivan harjoittelijan löydyttyä tämän kanssa sovitaan palkasta tai palkkiosta.

Palkka riippuu mm. opintojen vaiheesta. Yliopistoharjoittelijalle maksetaan 70 – 90 % alan työehtosopimuksen mukaisesta palkasta, mutta vähintään Kelan työssäoloehdon täyttävän palkan. Ammattkorkeakouluopiskelijan työharjoitus on osa opintoja, joten työnantaja ja harjoittelija sopivat korvauksesta: joissain tapauksissa harjoitus on palkaton. Muista mahdollisista palkkioista on sovittava tapauskohtaisesti. Työharjoittelun olessa osa opintoja harjoittelija saa harjoittelusta mahdollisen palkan lisäksi opintopisteitä.

Työharjoittelijan kanssa tehdään aina kirjallinen sopimus, jonka osapuolet ovat työnantaja, harjoittelija sekä korkeakoulu. Mikäli työharjoittelu on palkallinen, tehdään erillinen määräaikainen työsopimus työnantajan ja opiskelijan välillä. Korkeakoulut ohjaavat sopimusasioissa.

Kenellä on vastuu?

Vaikka työharjoittelussa on kyseessä yhteistyöstä työnantajan ja opiskelijan välillä, myös korkeakoulu kantaa osan vastuusta. Erityisesti ammattikorkeakoulut ovat usein mukana harjoittelua järjestämässä, yliopistot taas yleensä vain, jos opiskelija saa oppilaitokseltaan taloudellista tukea.

Työssuojelusta voit lukea lisää alan sivuilta: http://ttk.fi/tyosuojeluvastuu

Aina yhteistyö ei mene putkeen

Miten työharjoittelijaa ohjataan?

Työpaikalla (sekä mahdollisesti korkeakoulussa) opiskelijalle nimetään ohjaaja, joka nimensä mukaan ohjeistaa ja neuvoo tätä. Luonnollisesti ohjaajan rooli muuttuu harjoittelun edetessä, tavoitteenahan on lisätä harjoittelijan itsenäisyyttä ja oma-aloitteisuutta. Työpaikan, työtehtävien sekä yrityksen tavoitteiden ja menetelmien tullessa tutuiksi harjoittelija oppii toimimaan itsenäisesti uudessa ympäristössään. Silti ohjauksella on merkittävä rooli opiskelijan eli mahdollisen uuden työntekijän urapolun löytymiselle ja ammatilliselle kehitykselle. Ohjaaja opastaa työharjoittelun alussa, harjoittelun lopulla taas on palautteen ja kannustuksen vuoro.

Pysyvätkö yrityksen luottamukselliset tiedot salassa?

Yrittäjää voi aluksi arveluttaa, kun organisaatioon tulee ulkopuolinen, joka ei tunnu olevan sidoksissa yritykseen. Harjoittelijan kanssa tehdään kuitenkin sopimus, johon voi sisällyttää myös kohdan salassapitovelvollisuudesta, tai tarvittaessa voidaan tehdä kokonaan erillinen salassapitosopimus.

Kummassakin tapauksessa opiskelija on velvollinen pitämään saamansa tiedot salassa niin harjoittelun aikana kuin sen jälkeenkin. Varsinkin aloilla, joissa opiskelijat ovat tekemisissä yksityisten ihmisten henkilökohtaisten tietojen kanssa tämä korostuu. Tällaisia ovat vaikkapa farmasia, jossa saatetaan käsitellä vaikka asiakkaan lääkitystä hiustenlähtöön, vammaispalveluissa toimivat henkilöt tai esimerkiksi työyhteisöjen kehitystä toteuttevat yritykset. Opinnäytetyötoimeksiantojen kohdalla on kuitenkin otettava huomioon, että opinnäytetyöt ovat lähtökohtaisesti julkisia asiakirjoja. Niistäkin voi kuitenkin jättää pois yrityksen luottamukselliset tiedot erikseen sovittaessa.